keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

VANHA - 7. päivä






Vihdoin ja viimein! Työ vie mehut ja sitä ei ole tarkoitettu minulle, mutta kuinka muuten hitossa saisin rahaa, että voisin maistaa taas syksyllä Pernodia..

No niin Pernod Brothers iskee orjapiiskansa itseensä, sillä laiskuus on ilomme ja vii.. virvoikkeet mieltämme lämmittäviä asioita. Tässä tehtaan myllyn lailla pierevässä intiaanilaulussa vanhuus viisastaa. Nauttikaa sanoi Adolf Lenin kun pingviiniä tutki.

8. päivän laulu tulee myöhässä, sillä aamulla on lyötävä taas vasaralla, joka on tarkoittaaa vähemmän aikaa studiolla, jossa on marmoriseinät ja satiiniset penkinlämmittimet.

Lataa

sanat

kuka tuo on?
näetkö tuon kynkän?
esla laskee julmasti alas mäkeä!
siellä se jo talon kengittää
taisi herätä jo ennen viittä
kun meidän pojat veteli vielä hirsiä

äijä sanoo, ei meist oo mihinkään
totta se on, ei tää elämä etene
tyhjätaskuja onpi kaikki
hänen jäljestään joka iikka
vain taivaanrannan haaveilu työtä teetttää

äijä on tuo, joka laskee mäkeä
punainen päänahka ja joku haivenen
sininen on työhaalari
valkoisena siinä työnjäljet
silti kuin rautakanki jämäkkänä

kiroilematta mies myhäilee
kuulkaas lepo on vain lahjattomille
mallikasvatus tätä luokkaa
lapset räystään alle oppimaan
se on korpilaki ja akka ulos talosta

poijjannulikat teistä ole mihinkään!
isoisä huutaa pellon reunalla
jos ei se talo ala syntyä
niin ottakaa mulkusta malliaa!

on vanhuksilla jotain paremmin
kuin minulla tai tällä sukupolvella
no niiden aatteet - niistä en niin tiedä,
kun kaikki mitä teen on väärin
ja niiltä ei koskaan puutu työtä!

mutta itse vanhuksena ajattelin levätä

1 kommentti:

  1. Sorry, en oo muistanu käydä kuuntelemassa. Tässä on minusta hauska sävelkulku ja sointusetti.

    VastaaPoista